Turussa kulttuurilla on pitkät perinteet

Suomen vanhimpana kaupunkina Turun kulttuurialan perinteet ulottuvat erittäin pitkälle. Kaupunki perustettiin 1200-luvulla ja etenkin Turun linnalla on ollut merkittävä vaikutus kulttuurielämän kehitykseen. Turun ja koko Suomen kulttuuri otti suuria harppauksia eteenpäin Ruotsin kuningas Juhana III:n puolisonsa Katariina Jagellonican kanssa Turun linnassa 1500-luvun puolivälissä viettämän lyhyehkön aikakauden seurauksena.

Juhana ja Katariina toivat tullessaan renessanssin loistokkuutta. Herttuatarpariskunta toi Turkuun muun muassa uudet ruokailutottumukset, taiteen sekä muodin. Kaupunkiin on vuosien saatossa perustettu lukuisia Suomen ensimmäisiä eri alojen instituutteja, kuten ensimmäinen teatteri, ensimmäinen yliopisto sekä ensimmäinen taideoppilaitos. Turku on tänä päivänäkin erittäin monipuolinen kulttuurikaupunki.

Kulttuurin pitkät perinteet

Suomen ensimmäinen musiikin edistämiseen keskittynyt yhdistys oli jo vuonna 1970 perustettu Turun Soitannollinen Seura. Sillä oli heti perustamisestaan asti oma orkesterinsa, jonka nykypäivän seuraaja on Turun filharmoninen orkesteri. Suomen ensimmäinen taideoppilaitos oli puolestaan Turun piirustuskoulu (Åbo ritskola). Oppilaitoksen juuret ulottuvat pitkälle, sillä Turussa toimi jo vuonna 1707 Turun akatemian yhteydessä piirustussali. Turun piirustuskoulu oli myös edistyksellinen, sillä koulu oli eräs Euroopan ensimmäisiä yleisiä taidekouluja, joissa opiskelemaan pääsivät sekä tytöt että pojat jo vuodesta 1852 lähtien. Nykyään koulu on osa Turun ammattikorkeakoulua ja sen osana toimivaa Turun Taideakatemiaa.

Turulla on pitkät perinteet musiikin sekä kuvataiteiden lisäksi muun muassa myös arkkitehtuurin, kirjallisuuden, urheilun ja teatterin aloilta. Teatterin puolella Suomen vanhin edelleen toimiva teatteritalo on Åbo Svenska Teater, eli Turun ruotsalainen teatteri. Turun kauppatorin laidalla sijaitseva, arkkitehtien Pehr Johan Gylichin sekä Carl Ludvig Engelin suunnittelema teatteritalo valmistui 1839 ja samana vuonna esitettiin myös ensimmäinen näytelmä, B. J. Marsollierin Gubben i Bergsbyggden. Åbo Svenska Teaterin toiminta on jatkunut keskeytyksettä myös sotien aikana. Teatterin historian suurin menestys löytyy kuitenkin nykyhistoriasta, sillä vuosina 2010-2012 esitetty Les Misérables tavoitti peräti 45 000 katsojaa.

Festareita jo vuodesta 1970

Suomen vanhinta rockfestivaalia, Ruisrockia, on järjestetty Turussa yhtäjaksoisesti jo vuodesta 1970. Vuonna 2020 Ruisrock juhlistaakin jo komeaa 50 vuoden ikää. Festivaalin perustamisen puuhamiehinä häärivät alun perin muun muassa Kari Purssila, Antero Laiho, Christer Donner ja Olli Pellikka. Ensimmäisille festareille vuonna 1970 Ruissalon Saaronniemen leirintäalueelle saapui 38 000 katsojaa. Yleisösuosio oli järjestäjille pienoinen yllätys, sillä paikalle oli alun perin odotettu noin 5 000 katsojaa. Englantilaisessa lehdistössä tapahtumaa kutsuttiin nimellä Finnish Woodstock edellisvuonna New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa järjestetyn megatapahtuman mukaan. Ruisrockin suosio myös kasvoi räjähdysmäisesti, sillä vuonna 1971 festari veti jo 100 000 katsojaa.

Toinen pitkät perinteet omaava turkulaisfestari on vuonna 1988 perustettu Aurajoen ympäristössä järjestettävä Down by the Laituri -kaupunkifestivaali. Down by the Laituri järjestettiin sen alkuvuosina kesäkuun alkupuolella, mutta vuodesta 2005 festarin ajankohta siirtyi heinäkuun viimeiseen viikonloppuun. Down by the Laituri on kolmekymmenvuotisen historiansa aikana vakiinnuttanut paikkansa Suomen kesän festivaalikartalla erinomaisesti. DBTL-lavoilla ovat festarin historian aikana nousseet käytännössä kaikki Suomen musiikkipiirien kärkinimet, kuten Eppu Normaali, Dingo, Ultra Bra, Popeda ja Yö. Eräs DBTL:n ikimuistoisimmista keikoista oli kuitenkin Miljoonasateen esiintyminen vuonna 1995, jolloin bändi veti Samppalinnan maauimalassa vedenalaisen Rocktopus – Uppo-Miljoonasade -esityksen.

Elokuvan ja kirjallisuuden perinteet

Myös elokuva-alalla on pitkät perinteet Turussa. Kaupungissa toimii muun muassa Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut elokuvakerho, eli Turun elokuvakerho. Turun elokuvakerho on perustettu vuonna 1952 ja se on määritellyt päämääräkseen epäkaupallisen elokuvakulttuurin sekä -sivistyksen vaalimisen Turussa. Elokuvakerho muun muassa järjestää Turussa kaksi kertaa vuodessa korkealaatuisten elokuvien näytössarjan sekä muuta elokuva-alan edistämiseen liittyvää toimintaa. Tämä ei kuitenkaan ole kaupungin ainoa elokuvakerho, sillä Turussa toimivat myös kerhot Kinokopla ja Turun Elokuva-Arkisto. Tämän lisäksi kaupungissa myös järjestetään vuosittain vähintään kolme eri elokuvafestivaalia. Nämä ovat Suomalaisen elokuvan festivaali, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin keskittyvä Vinokino sekä Vapaan elokuvan festivaali.

Yliopistokaupungit ovat perinteisesti olleet otollisia kirjallisuuden kehitykselle, joten Turku tunnetaan myös kirjailijoistaan. Turun kansainväliset kirjamessut on järjestetty kaupungissa lokakuisin vuodesta 1990 alkaen. Tapahtumassa vierailee vuosittain runsaasti kirjailijoita sekä Suomesta, että ulkomailta. Messujen teema vaihtelee vuosittain ja niiden yhteydessä järjestetään erilaisia lisätapahtumia, kuten ruoka- ja viinimessut. Tunnettujen turkulaisten kirjailijoiden ja runoilijoiden joukkoon lukeutuvat muun muassa Volter Kilpi, Markku Into, Jukka Parkkinen, Jarkko Laine sekä Vares-kirjoillaan suursuosioon viime vuosina noussut Reijo Mäki. Suurta suosiota on niittänyt myös Jussi ”Juba” Tuomola, jonka piirtämää Viivi ja Wagner -sarjakuvaa on julkaistu vuodesta 1997.

Tapahtumia ympäri vuoden

Turussa järjestetään monipuolisesti erilaisia tapahtumia koko vuoden ympäri. Maaliskuinen Turku Jazz on järjestetty jo vuodesta 1969 ja joka neljäs vuosi helmikuussa järjestettävä Turun sellokilpailu on koko Suomen ainoa lajissaan. Turun saariston käsityöläisten ja kalastajien perinteiset Saaristolaismarkkinat järjestetään myös keväisin. Kesäajan vilkas tapahtumakalenteri pitää sisällään muun muassa Paavo Nurmi Games -kisat, Turun Keskiaikaiset markkinat sekä Brinkhall soi -festivaalin. Elokuisten Turun musiikkijuhlien tarjonta keskittyy Turun filharmonisen orkesterin konserttien lisäksi kamarimusiikkiin sekä oopperaan. Syksyn tapahtumia ovat muun muassa Turun päivän juhlallisuudet sekä Aurasoutu. Tapahtumavuoden huipennuksen joulurauha on julistettu Turusta jo 1300-luvulta lähtien. Lisää tapahtumista voit lukea Turun tapahtumat -artikkelistamme.